Laahustamalla nopeasti perille

Kiire tarttuu herkästi ihmisestä toiseen. Itsensä kanssa saa tehdä paljon hommia, että ei ota ulkopuolelta tulevaa kiireen tuntua omakseen, mutta myös sen eteen on tietoisesti työskenneltävä, ettei omaa sisäistä kiirettään tartuta toisiin.

Päätäpahtaa asioihin säntäily tai ajattelematta eteenpäin puskeminen ei välttämättä vie parhaaseen lopputulokseen, vaikka se nopeimmalta ratkaisulta siinä hetkessä tuntuisikin.

Silloin kun kiire tuntu meinaa väkisin vyöryä päälle, kannattaa hidastaa vauhtia tietoisesti. Hengittää rauhallisesti, puhua rauhallisemmin, miettiä mitä tekee seuraavaksi ja ryhtyä sitten rauhallisesti työhön.

Minuun teki jo lapsena suuren vaikutuksen tarina jäniksestä ja kilpikonnasta. Siinä hitaus ja nopeus paiskasivat paradoksaalisesti kättä keskenään.

kiiruhdahitaasti.jpg

 

”Olipa kerran jänis ja kilpikonna. Jänis oli nopea jaloistaan ja vikkelä juoksija. Kilpikonna taas kulki hitaasti ja verkkaisesti, hötkyilemättä.

Eräänä päivänä jänis taas tapansa mukaan kehuskeli, miten nopea juoksija se oli. Kilpikonnaa jänis ivasi: ”Sinä olet niin hidas, tuollainen laahustaja”, se pilkkasi.

”Juostaan kilpaa niin nähdään, kumpi meistä on nopeampi”, kilpikonna sanoi jänikselle. Oliko moista ennen kuultu! Kilpikonna haastoi jäniksen juoksukilpailuun! Jänis suostui varmana voitostaan.

Juoksukilpailu päätettiin toteuttaa heti. Kettu määrättiin tuomariksi ja juoksumatkaksi sovittiin pitkä ja suora tie.

”Yksi, kaksi, nyt!” kettu huusi ja lähetti kilpailijat matkaan. Jänis lähti vauhdilla matkaan ja juoksi nopeasti. Kun se oli juossut pienen pyrähdyksen, se katsoi taakseen. Kaukana tien alussa kilpikonna laahusti hitaasti eteenpäin.

Jänistä alkoi naurattaa: ”Minähän voitan kilpikonnan aivan helposti. Minulla ei ole mitään kiirettä. Voin välillä vaikka vähän levätä”, jänis jutteli itsekseen.

Jänis meni puun alle varjoon.”Lepään hetken ja juoksen sitten kilpikonnan kiinni”, se sanoi ja nukahti. Jäniksen nukkuessa, kilpikonna laahusti hitaasti, mutta varmasti eteenpäin.

Aika kului. Jänis nukkui ja kilpikonna vaelsi päättäväisesti kohti maalia. Jänis heräsi vasta silloin kun kilpikonna jo saapui maaliin.

Ja niin Kettu julisti kilpikonnan juoksukilpailun voittajaksi.”

Aisopos: JÄNIS JA KILPIKONNA
(Oheinen teksti muokattu Pertti Rajalan selkomukautuksen pohjalta)

Tarinasta on löytettävissä montakin opetusta Aisopoksen taattuun tyyliin. Itselleni ehkä suurin merkitys on kuitenkin ollut sen oivaltamisessa, että hitaasti laahustaenkin voi päästä perille riittävän nopeasti. Joskus on vain parempi edetä asioissa verkalleen ja tasaisen varmasti. Ja keretä siinä matkalla vähän fundeeraamaankin ja välttämään siten yleensä paljon aikaa vieviä korjausliikkeitä tai hommien uudelleen aloittamisia.

Jänis ei ole aina nopein ja tehokkain. Nopein ja tehokkain voikin olla kilpikonna.

*****
– Terhi
http://www.aikatra.com
@aikatranterhi

 

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s