Nyt puhutaan astianpesukoneesta

Siellä se nököttää työpaikan keittiön nurkassa useimmiten valkoiseen tai rosteriin puettuna. Se on vaativa yhteistyökumppani, jota pitää aina joko täyttää, käynnistää tai tyhjentää. Sen sisältöä pitää pakata, tarkistaa ja kytätä. Vesihanoja avata ja sulkea.

Se on masiina, jonka vuoksi kuivauskaapin ovessa ei enää ole kahvitahrojen ja rasvaisten sormenjälkien tuhrimaa lappua ”tiskaathan omat astiasi, äitisi ei ole töissä täällä”. Se on masiina, jolla on aivan oma sisältönsä ja sielunelämänsä ja hyvin paljon valtaa.

Se on astianpesukone. Sen piti antaa aikaa tärkeämmille asioille, helpottaa keittiökaaoksen hallintaa, vapauttaa kätemme johonkin tuottavampaan ja pestä meille puhtaita astioita ilman että saamme pyykkimummokädet. Sen piti saada inhottavat huuhtomis- ja harjaamishommat loppumaan. Toisin kuitenkin kävi.

Työpaikan häirikkö

Monella työpaikalla päivittäisen keskustelun aiheena on juuri astianpesukone. Pelkästään sen käyttöön, täyttöön, tyhjentämiseen ja putsaamiseen liittyvien asioiden selvittämiseen, vatvomiseen ja mokien ja mokaajien etsimiseen saatetaan käyttää yllättävän paljon työaikaa. Miksi tiskialtaassa on likaisia tiskejä kun astianpesukoneessa on puhtaita? Tai miksi astianpesukone on täynnä likaisia astioita, kun kaapeissa ei ole puhtaita? Joku ei ole taaskaan hoitanut hommiaan niin kuin olisi pitänyt.

Toisinaan taas astianpesukone ei pese kunnolla. Ulos tulee ruokaisia ja limaisia astioita. Onko moottori rikki? Onko siivilä tukossa? Joku ei ole ehkä nyt muistanut tai jaksanut huuhdella astioita. Astiat pitää huuhdella perusteellisesti juoksevan veden alla, ennen kuin ne laitetaan energiaa ja vettä säästävään älykkäästi pesevään astianpesukoneeseen.

Joku onneton on joskus myös täyttänyt koneen väärin: pikkulautaset ovat olleet väärällä tasolla, isot lautaset väärin päin, aterimet eivät nökötä kaikki omissa lokeroissaan ja kahvikupit eivät ole yläritilöillä. Astianpesukoneeseen on saattanut myös eksyä sellaisia astioita, joita siellä ei saisi olla: puulastoja tai teflonpannuja. Lisäksi joku tyhjentää aina koneen niin, että kaikki astiat ovat väärillä paikoilla kaapeissa. Kukaan ei löydä mistään enää mitään.

Astianpesukoneesta onkin tullut varsinainen työpaikan häirikkö. Ongelma numero ykkönen.

Ongelma ei ole ongelma

Astianpesukoneongelmaan voidaan ottaa kolme erilaista tulokulmaa. Ratkaisukeskeisen ajattelun mukaan ongelma sinänsä ei ole ongelma, vaan ongelma on

– se, mistä ongelman ajatellaan johtuvan,
– se, miten ongelmasta keskustellaan tai
– se, mitä tehdään suhteessa ongelmaan.


”Mistä ihmeestä oikein puhutaan, kun puhutaan astianpesukoneesta?”

 

Jos astianpesukone saa aikaan omaan työtehtävään suhteutettuna kohtuuttoman tuntuisia tunnereaktioita ja eripuraa, tai vie valtavasti työaikaa, on ehkä hyvä pysähtyä miettimään mistä ihmeestä nyt oikein puhutaan kun puhutaan astianpesukoneesta. Puhutaanko yhteisistä pelisäännöistä? Työrooleista tai työtehtävistä? Onko työpaikalla menossa jokin iso muutos? Onko uuden työryhmän kuherruskuukausi päättynyt? Mitä astianpesukone oikein indikoi? Vai onko mahdollista, että juuri tähän työpaikkaan on valikoitunut ne työntekijät, jotka ovat erityisen huolissaan astianpesukoneista? Vai voiko olla niin, että työpaikalla ei yksinkertaisesti ole muita ongelmia?

Joskus myös kaikenlaisen vatvomisen ja tulkinnan sijaan voi auttaa se, että otetaan koko homma hieman löysemmin rantein. Lopetetaan porukan jakaminen täyttäjiin, tyhjentäjiin ja tyhjäntoimittajiin, keskitytään etupäässä työntekoon ja perustehtävään ja ollaan armollisempia itseä ja muita kohtaan. Voidaan vaikka nauttia siitä, että meillä on työpaikallamme tällainen mainio yhteinen ongelma nimeltään astianpesukone! Ja jotta muita ongelmia ei tulisikaan, pidämme tästä ongelmasta kynsin hampain kiinni. Miltä kuulostaisi?


”Lopetetaan porukan jakaminen täyttäjiin, tyhjentäjiin ja tyhjäntoimittajiin. Keskitytään mielummin työntekoon.”

 

Nimittäin. Ehkäpä astianpesukone tuli sittenkin apulaiseksemme työpaikoille. Tosin hieman eri tavalla kuin olimme odottaneet.


Kolumni on julkaistu alunperin 11.11.2015 Kollega.fi  -verkkolehden Vierailija-blogissa.
Terhi Lavonen on työnohjaaja (STOry), kouluttaja, työyhteisö-intouttaja ja valmentaja. Lisätietoja Lavosesta löydät osoitteesta www.aikatra.com.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s