Mikä on sinun paras tapasi palautua työstä?

#Työntakana on kirjoitussarja, jossa eri alojen ihmiset kertovat työstään, työn tekemisestä, peruspäivästään ja ehkä hassuista sattumuksistaankin. Kukin omalla tyylillään. Kirjoittajat paljastavat mikä heitä työssään innostaa ja kiinnostaa, mistä he saavat intoa ja iloa ja mikä toisinaan harmittaa. #Työntakana tarjoaa mielenkiintoisia ”behind the scenes” -tarinoita. Tänään verhoa raottaa työnohjaaja Katja Kiiski.

*****

Kuuntelen usein ajellessani Ylepuhetta, jossa on monesti työelämään liittyviä mielenkiintoisia ja ajankohtaisia juttuja. Jutut kiinnostavat minua sekä työnohjaaja-työyhteisökehittäjä-yrittäjänä että vapaaehtoistyötä tekevänä.

Yhtenä päivänä kuuntelin Tiina Lundbergin huoltamoa. Aiheena oli mitä ajankohtaisin ja monia meitä koskettava jatkuva kiire otsikolla Ole armollisempi itsellesi ja opettele sanomaan ei. Keskustelussa pohdittiin työn ja muun elämän yhteensovittamista, kun tilanne on jo riistäytynyt tulipalojen sammuttamiseksi – tilanteeksi, jossa ei ole aikaa pysähtyä ajattelemaan vapaa- eikä työajalla peräkkäisten suoritusten ja täyden kalenterin takia.

katjakiiski

Vapaa-ajan rentoilua

Tasapainoilua U-käyrällä

Itsellleni tuo kiire-aihe upposi, sillä tasapainoilen jatkuvasti laskutettavan työn ja vapaaehtoistyön keskellä ja niihin liittyvien tunnetilojen kanssa. Minna Huotilainen kertoo Work goes happy 2017 seminaaritallenteessa, että liikkuminen U-käyrän tunnetiloissa taistele ja pakene -tilan, uni ja torkku -tilan sekä virtaustilan väillä on nykyisessä tietotyössä uusi työelämätaito. Työelämä on muuttunut siten, että meillä ei ole enää aikaa luonnollisiin taukoihin, luppoaikaan. Tämä siirtää mielen paineet ja todelliset listat hoitamattomista töistä myös vapaa-aikaan. Päivittäisestä työstä puuttuu odottelu ja rauhoittelu.

On tärkeä taito oppia tunnistamaan, millä kohdalla U-käyrällä on. Mitkä ovat menetelmiä siirrellä itseään? Miten päästään virtaustilaan? Miten illalla pystytään rauhoittumaan ja päästään alaspäin U-käyrällä, kun kaikki työasiat vielä pyörivät mielessä. On hyödyllistä oppia tunnistamaan, mitä mielessä ja kehossa tapahtuu ollessamme taistele ja pakene -tilassa, jossa emme ole parhaimmillamme ja josta olisi päästävä eroon varjeltavaan virtaustilaan.

”Työelämä on muuttunut siten, että meillä ei ole enää aikaa luonnollisiin taukoihin, luppoaikaan.”

Taistele ja pakene -tilassa koemme metsästäjä-keräilijä aivoillamme henkiset uhat fyysisen uhan kaltaisina: pulssi ja verenpaine nousevat, hengitys tihenee ja mielen toiminta muuttuu. Virtaustilassa olemme puolestaan parhaimmillamme, keskitymme asiaan ja työt sujuvat.  Tällöin meillä on hallinnan tunne omasta työstämme. Työn suorittamisen suhteen kaikki on kunnossa ja pystymme keskittymään yhden asian tekemiseen.

IMG_0030

Inspiraatio saattaa löytyä vaikka ladulta

Ensiapua kiireeseen

Edellä mainitussa Ylepuheen ohjelmassa suositeltiin tulipalokiireen ensiavuksi pysähtymistä ja kaikille meille tuttujen perusasioiden huolehtimisesta: riittävä uni, syöminen ja liikunta. Pysähtymistä pohtimaan omia arvoja ja minkälaista elämää haluaa niiden pohjalta: kuka minä olen ja mitkä ovat minulle tärkeitä asioita. Lisäksi suositeltiin ein sanomista, vaihtelevuutta, sosiaalisen aktiivisuuden lisäämistä ja armollisuutta itselle.

Itse opettelen jatkuvasti sanomaan ei etenkin vapaaehtoistyöhön liittyvissä asioissa.  Toisaalta teen silloin asioita, jotka koen tärkeiksi ja hyödyllisiksi ja joissa pääsee kokeilemaan uusia asioita. Tämän blogikirjoituksen loppuun kirjoittamiseen sain ideoita ja inspiraatiota kokeillessani ensimmäistä kertaa hiihtämistä yhdessä koiran kanssa.

Joutokäynti lisää luovuutta

Kirjassa Aivot ja työ, Minna Huotilainen ja Katri Saarikivi kysyvät, mikä edistää ja mikä haittaa luovaa ajattelua työssä.

”Mielikuvitusta ja luovaa ajattelua tukee default mode network -niminen aivoverkosto, joka käynnistyy silloin kun ihminen on joutokäynnillä. Sitä voisi kutsua vaikka nimellä joutokäyntiverkosto. Yleensä ihmiset viettävät töissä aikaa keskittyneessä, tavoitehakuisessa tilassa. Tällöin aivoissa on toiminnassa toisenlainen, tehtävään liittyvä verkosto (task positive nework). Luovaan toimintaan tarvitaan molempia aivoverkostoja. Joutokäyntitilassa aivot eivät suinkaan ole vähemmän aktiiviset, vaan niiden aktiivisuus on toisenlaista kuin keskittyessä.”

Jos halutaan, että ihmiset ovat luovempia työelämässä, kannattaakin miettiä, miten työpäivään saisi lisää joutokäyntiä.

*****

Katja1 Katja Kiiski on ratkaisukeskeinen työnohjaaja ja työyhteisökehittäjä.

Yritys: Työnohjaus&koulutus Katja Kiiski
Katja Twitterissä

 

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s