Esimies ei ole turhake

Eräs esimies tuhahti minulle väsyneenä vuosia sitten, että hän kokee itsensä täydeksi turhakkeeksi työssään. Hänellä ei ole valtaa eikä mahdollisuuksia vaikuttaa työntekijöidensä oloihin, vaikka työntekijät sitä toivovat ja hän itse kuinka haluaisi. Hän kyllä yrittää parhaansa mukaan viedä asioita eteenpäin, kannustaa ja motivoida työntekijöitään, mutta voimavarat ja liikkumavara eivät vain aina riitä.

Esimies myös koki, että hänen oma aikansa menee suurimmaksi osaksi byrokratiaan: paperihommiin ja palavereihin. Siihen kaikkeen, mitä työntekijät eivät näe eivätkä tiedä. Työntekijöille hän ei kerinnyt olemaan lainkaan läsnä. Turhautumisen, riittämättömyyden ja ahdistuksen tunne oli keskustelussamme suorastaan käsin kosketeltavaa.

Minulle jäi päähäni surisemaan tuo itsensä turhakkeeksi soimaaminen. Tasaisin väliajoin tuon esimiehen puuskahdus tulee mieleeni ja tasaisin väliajoin joku muu esimies tuo samankaltaisia tuntemuksia esiin. Silloin muistan taas tuon turhake-sanan, joka on kertakaikkisen karmea sana.

Kaikkia ei voi miellyttää

Tämän päivän lähiesimiestyöstä on välillä hauskuus kaukana. Moni kertoo tekevänsä epäkiitollista sekä vastuullista työtä – ja vastuuseen nähden suhteessa pienemmällä palkalla kuin aiemmin rivityöntekijänä.

Eipä ihme, ettei monille esimiespaikoille löydy tekijää. Paineita tulee ylhäältä ja alhaalta, sivuilta ja väli-ilmansuunnista. Usein käy niin, että kun toiseen suuntaan kumartaa, toiseen suuntaan pyllistää. Maailman totuus on se, että kaikkia ei vaan voi miellyttää.

”Usein esimieheltä kaivataan nykypäivän itseohjautuvuutta ihannoivassa yhteiskunnassa – riittäviä resursseja ja selkeitä rajoja.”

Esimiehen tehtäväkenttä ja työskentelytyyli, hänelle ja hänen toiminnalleen asetettavat odotukset vaihtelevat työpaikan, aikakauden ja kulloistenkin yhteiskunnallisten ilmiöiden mukaan. Erilaisia johtamissuuntauksia menee ja tulee. Milloin mikäkin on vuorollaan suurta huutoa ja milloin mikäkin taas mennyttä aikaa. Kunnes pyörä keksitään taas uudelleen. Työkentässä tunnutaan toisinaan myös menevän laidasta laitaan – kiekkoa isketään päädystä päätyyn, ennen kuin ymmärretään aloittaa taas keskiviivalta. Laidat on kai pakko katsastaa, että kentän rajat ensin hahmottuvat.

Mutta mitä sitten ovat ne asiat, joita työntekijät odottavat esimieheltään? Kaksi asiaa nousee keskusteluissa aina ylitse muiden. Usein esimieheltä kaivataan, nykypäivän itseohjautuvuutta ehkä hivenen liikaakin ihannoivassa yhteiskunnassa, riittäviä resursseja ja selkeitä rajoja.

Resursseista huolehtiminen

Resursseista huolehtiminen ei tarkoita pelkästään henkilökunnan määrää tai työssä tarvittavia työkaluja. Moni työntekijä ymmärtää, että lähiesimies ei välttämättä päätä henkilökunnan määrästä tai uusimmista työvälineistä ja niiden hankinnoista. Toki tämä riippuu firmasta ja sen johtamisrakenteesta.

”Esimiehen toivotaan olevan työntekijöidensä puolella ja osoittavan sen sanoin ja teoin.”

Sen sijaan työntekijät kaipaavat usein sitä, että esimies on tarvittaessa tavoitettavissa. Että hän vastaa työntekijöiden sähköposteihin ja käytäväkysymyksiin ja järjestää myös henkilökohtaista aikaansa työntekijöille. Että hän kertoo avoimesti asioista, joista voi kertoa ja avoimesti myös siitä, jos ei voi jotain kertoa.

Esimiehen toivotaan olevan työntekijöidensä puolella ja osoittavan sen sanoin ja teoin. Hän myös tarpeen mukaan kuuntelee työntekijöiden työhön liittyviä huolia ja ottaa työntekijöiden ahdistuksen, riittämättömyyden tunteet ja kiukunkin rohkeasti vastaan. Hän jaksaa kannustaa, huomaa hyvän, antaa palautetta onnistumisista. Esimiehen toivotaan osaavan ottaa myös vastaan kehittämisideoita, vievän niitä eteenpäin ja suuntaavan kiitoksen ideoista oikeaan osoitteeseen.

Rajojen määrittäminen

Rajojen määrittämisen toivo liittyy usein työn priorisointiin. Tehtävää on tänä päivänä paljon. Joka suunnalta vaaditaan ja odotetaan jotakin. Moni työntekijä kokee, ettei pysty antamaan parastaan ja käyttämään kaikkea osaamistaan, koska aikaa on vain työpäivän verran ja työtehtäviä sen sijaan loputtomiin.

”Moni työntekijä kokee, ettei pysty antamaan parastaan ja käyttämään kaikkea osaamistaan, koska aikaa on vain työpäivän verran ja työtehtäviä sen sijaan loputtomiin.”

Työntekijät eivät aina uskalla vihaisten asiakkaiden ja työkavereiden kommenttien pelossa tai vaikkapa työpaikan yleisen pärjäämisilmapiirin vuoksi itse priorisoida työtään lisääntyvän työtaakkansa keskellä. Siitäkin huolimatta, että he usein tietävät, mikä on tärkeää ja mikä taas vähemmän tärkeää. Uutta hommaa tulee, mutta vanhasta ei saa tai uskalleta luopua. Tähän toivotaan esimieheltä konkreettista apua.

Kun työntekijä pyytää esimieheltä suoraan apua työnsä priorisointiin, on kiire toimia. Työntekijä saattaa nimittäin olla jo aivan uupunut työtaakkansa alle. Esimieheltä odotetaan silloin selkeää käskyä, kieltoa, rajaamista tai marssijärjestyksen ilmoittamista eli silkkaa päätöksentekoa.

Esimies on ihminen

Wikipedian mukaan turhake tarkoittaa turhaa ja tarpeetonta tavaraa tai laitetta. Tuollainen esine ei ole hyödyllinen tai käytännöllinen, vaan tavara, joka usein heitetään jossain vaiheessa pois tai sitten se jää nurkkaan pölyttymään. Turhake on siis hyödykkeen vastakohta. Vuodesta 2000 lähtien Suomen luonto -lehti on valinnut vuoden turhakkeen lukijoidensa ehdotuksista. Listasta ei löydy esimiestä.

Esimies ei todellakaan ole turhake. Esimies ei ole tavara tai laite. Esimies on ihminen. Rajojen vartija ja resurssien huolehtija – sellaisessa roolissa oleminen ei ole aina helppoa eikä kivaa. Mutta se on tärkeää ja merkityksellistä sekä työntekijöille että esimiehelle itselleen.

Toivon sydämestäni, että esimiehen esimieskin ymmärtää tämän.

*******

Kolumni on julkaistu alunperin 19.2.2020 Kollega.fi  -verkkolehden Coaching-blogissa.
Terhi Lavonen on työnohjaaja (STOry), kouluttaja, työyhteisö-intouttaja ja valmentaja.
Lisätietoja Lavosesta löydät osoitteesta www.aikatra.com ja www.covis.fi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s