Metsä kesyttää mielen

Pienenä tyttönä istuin kannonnokassa eväsleipiäni mutustellen ja itkin kadonnutta peikkometsää. Ennen niin tiheä ja naavaisen satumainen kuusimetsä oli mennyttä. Leikit oli leikitty ja peikot muuttaneet muualle. Silloin se tuntui lohduttoman lopulliselta tuholta. Tänä päivänä samalla alueella humisee uusi uljas metsä ja vaikuttaa siltä, että peikotkin ovat alkaneet palata perhekunta kerrallaan takaisin. Ei se ollutkaan kaiken … Jatka artikkeliin Metsä kesyttää mielen