”Mihin tommosta työnohjaajaa niinku tarvitaan?”

Työnohjaus herättää kaikenlaisia kysymyksiä. Usein minulta kysytään työnohjauksen syihin, käytäntöihin ja tarpeellisuuteen liityviä kysymyksiä. Olen koostanut nyt 15 eniten kysyttyä kysymystä yhteen ja liittänyt niihin myös vastaukseni.

Työnohjaus on kuin työyhteisön yhteinen tarina. Sillä on aina alku, keskikohta ja loppu. Tässä siis työnohjauksen tarina – usein kysytyt kysymykset ja kommentit.

******

I ALKU

1. ”Sä oot työnohjaaja –  mitä sä niinku teet?”

Työkseni jeesaan porukoita huomaamaan kuinka paljon viisautta, ammattitaitoa ja ongelmanratkaisukykyä heiltä löytyy ja tsemppaan käyttämään näitä lahjoja ja taitoja hyödyksi työmaalla. Lisäbonuksena tuplaantuu yleensä pilke silmäkulmassa ja ryhtikin vähän suoristuu. Työskentelen sekä yksilöiden, ryhmien että esimiesten kanssa.

2. ”Mikä tommonen työnohjaaja (STOry) titteli oikein on?”

Työnohjaaja ei ole suojattu ammattinimike. Mutta työnohjaaja (STOry) kertoo jäsenyydestä Suomen työnohjaajat ry:ssä. Jäseneksi pääsee, jos on suorittanut tietynpituisen ja -sisältöisen työnohjaajakoulutuksen. Jäsenet noudattavat työnohjaajien eettisiä periaatteita.

3. ”Mitä työnohjauksessa tehdään?”

Työnohjauksessa käsitellään, pohditaan, jäsennetään ja arvioidaan työhön liittyviä tapahtumia, tunteita, tilanteita jne. Etsitään ratkaisuja ja mietitään vaihtoehtoja sekä punnitaan erilaisia toimintatapoja. Välillä kyllä puuskutetaankin. Käsittelytapa riippuu ohjattavien toiveista –  painotetaanko keskustelua vai toiminnallisempaa työskentelyä. Metodit ovat kuitenkin alisteisia tavoitteille eikä toisinpäin.

4. ”Onko työnohjaus vähän niin kuin terapiaa?”

Ei ole. Työnohjaus ei ole terapiaa enkä minä ole terapeutti. Tosin sillä, että on aika ja tila puhua työhön liittyvistä asioista ja huolista tai kehittää omaa työtään ja päästä ehkä kuulemaan kollegoidenkin näkemyksiä, saattaa olla liki terapeuttinen vaikutus.

5. ”Missä työnohjaus tapahtuu?”

Joko meikäläisen konttuurilla tai sitten tilaajan omissa tiloissa. Työnohjaus voi olla myös kävelytyönohjausta tai Skypen välityksellä tapahtuvaa kohtaamista. Riippuu siitä, mikä yhdessä katsotaan järkeväksi ja tarkoituksenmukaiseksi.

6. ”Miten työnohjausta voi tilata?”

Laita viestiä tulemaan joko lomakkeella tai sähköpostilla tai iske tekstiviestillä soittopyyntö. Puhelimeen en vastaa kesken asiakastapaamisten. Otan sinuun mahdollisimman pian yhteyttä ja jutellaan sitten tarkemmin työnohjaustoiveista ja tavoitteista. Ja kohtapuoliin jo tarjous kilahtaakin sähköpostiisi.

II KESKIKOHTA

7. ”Neuvotko sä meitä, että miten tätä meidän työtä pitäs tehdä?”

En neuvo. Tai no joskus ehkä meinaan vähän neuvoa. Mutta yleensä ihmettelen, hämmästelen ja ehdotan jotakin. Saatan haastaakin. Oman duuninsa ammattilaista en kyllä kauheasti kehtaa omassa osaamisalueessaan ryhtyä besserwisseröimään. Siitä ei hyvä seuraa.

8. ”Miten sä voit ohjata meitä, jos et tiedä meidän työstä mitään?”

Kun ei tiedä, uskaltaa kysyä kummia. Kun ei tiedä asioita jo valmiiksi, voi aidosti ihmetellä. Toisinaan on hyvä, että työnohjaaja on perillä tarkemmin työyhteisön työstä, mutta toisinaan vahvuus voi olla juuri se, ettei tiedä.

9. ”Annatko sä työnohjauksessa kotitehtäviä?”

Pääsääntöisesti en anna. Jos joku niitä ehdottomasti haluaa, niin sitten täältä pesee. Tärkeintä on se, että työnohjauksessa oivallettuja asioita lähdetään heti testaamaan työpaikalla. Eli viedään niitä sinne pelipaikan arkeen. Mutta se ei ole kyllä kotitehtävä, se on työtehtävä.

10. ”Kerrotsä aina esimiehelle, mitä työnohjauksessa puhutaan?”

En kerro enkä juokse kylillä kertomassa muillekaan. Työnohjaus on luottamuksellista hommaa. Yhdessä sovitaan mitä esimiehelle mahdollisesti kerrotaan. Jos kuitenkin huolestun jostain ohjauksessa kuulemastani, totean että esimiehen on syytä olla tästä asiasta tietoinen. Sitten sovitaan kuka ryhmästä esimiehelle asiasta kertoo. Juoksutytöksi ryhdyn vasta hätätapauksessa. Jos esimies on mukana työnohjausryhmässä, tätä asiaa ei tarvitse edes pohdiskella.

11. ”Mitä me on tehty väärin, että ollaan jouduttu työnohjaukseen?”

Työnohjaus ei ole rangaistus! Joillakin aloilla se kuuluu työn normaaliin ”kynien teroitus ja huolto –prosessiin” ja toisilla työpaikoilla se saattaa olla ainut tilanne, jossa yksinään työtä tekevät tiimiläiset tapaavat kasvokkain. Työnohjaus on usein ennaltaehkäisevää toimintaa – että ei tulisikaan kriisejä. Jos taas työpaikalla on jo menossa joku hässäkkä, voi olla hyvä että ulkopuolinen ja puolueeton ihminen auttaa sen ratkomisessa.

12. ”Mä olisin mielummin työpaikalla tekemässä töitä enkä taas yhdessä turhassa palaverissa…”

Ymmärrän. Mutta ei hätää! Kun työnantaja on tilannut työnohjauksen, se kuuluu työhön ja on siis työtehtävä, yksi osa työtä ja työpäivää. Eli työnohjauksessa voi olla ihan rauhassa. Minä pyrin pitämään huolen sitten omalta osaltani siitä, että työnohjaussessiostamme ei muodostu turhaa palaveria vaan oivalluttava ja työtä eteenpäin vievä hetki.

13. ”Me osataan työpaikalla kyllä hoitaa meidän ristiriidat ilman ulkopuolista ihmistäkin…”

Aivan upeaa!! Kyky ristiriitojen rakentavaan ratkaisuun työyhteisöissä on arvokas taito. Sitten ajattelenkin niin, ettei tällaisen porukan kanssa käytetäkään aikaa olemattomien ristiriitojen puimiseen vaan esimerkiksi työn kehittämiseen, uusien toimintatapojen pohtimiseen tai oivallusten jakamiseen. Työnohjaus on loistava areena sellaiselle työn tekemisen kehittämiselle ja voimauttamiselle, jolle ei normaalisti tunnu arjesta löytyvän tilaa tai aikaa.

III LOPPU

14. ”Mitä jos me ei tykätä sun tavasta ohjata?”

Toisinaan käy niinkin. Siitä pitää minulle sanoa ja sitten mietitään yhdessä minkälainen korjausliike tehdään. Työskentelytapoja ja ohjauksen fokusta voi aina muuttaa. Jos taas persoonani tai tyylini ohjata tuntuu täysin epäsopivalta tilanteeseen, täytyy meidän myös tilaajan kanssa miettiä, että olisiko joku muu tyyppi pestiin sittenkin sopivampi.

15. ”Kuinka kauan työnohjausprosessi yleensä kestää?”

Minä ajattelen, että työnohjaus voi kestää kolmesta kerrasta kahteen vuoteen tavoitteista riippuen. Kaksi vuotta alkaa olla jo siinä maksimin rajalla, sillä pelkoni tätä pidemmissä prosesseissa on jo liika tuttuus ohjattavien kanssa. Silloin en ehkä osaa enää kysyä oikeita kysymyksiä, haastaa riittävästi tai ymmärrä ihmetellä asioita ja ilmiöitä työyhteisössä. Mikään prosessi ei siis ole ikuinen. Kaikella on aikansa.

*****

Lisää kysymyksiä ja ihmettelyitä voit laittaa tulemaan tänne:  https://www.aikatra.com/

-Terhi

Mainokset

Etsitään työnohjaajaa eskalointitoimenpiteisiin

Kahvi meinasi mennä väärään kurkkuun, kun huomasin netissä innostavan työpaikkailmoituksen: Etsimme yhteistyökumppanillemme työnohjaajaa. Osui ja upposi. Jee, tää on mun paikka!

Silmieni eteen piirtyi sekunnin sadasosassa kuva itsestäni tekemässä edelleen tätä tämänhetkistä innostavaa työnohjaajan työtäni, mutta lisäbonuksena olisi säännöllinen kuukausipalkka ja ”normaalisti” karttuva eläke. Missä ovat CV, missä työnhakupohja, missä suosittelut!? Eikun rustaamaan hakemusta!

Väärän alan työnohjaaja

Mutta ei tarvinnut lukea kuin seuraava virke, niin johan into lässähti. Totesin, että ei minusta ole kyseisen pestin hakijaksi saatikka sen saajaksi. Olen työnhakuilmoitukseen nähden aivan väärän alan työnohjaaja.

Oma osaamiseni ja työpaikkailmoituksen mukaisessa työssä vaadittavat taidot ovat paikoitellen hyvin kaukana toisistaan. Erityisesti vikakuvauksiin perustuvien varaosien tilaaminen, eskalointitoimenpiteet sekä teknikon tehtävät kuulostivat pysäyttäviltä.

Etsimme työnohjaajaa työnohjaaja palkataan työnohjaaja palkkatyö työnhaku

Kuvakaappaus työnhakuilmoituksesta.

Suojaamaton ammattinimike

Hakuilmoituksessa on kaikki ihan oikein, hienosti paikallaan ja hyvin selitettynä. Siinä ei ole mitään vikaa. Työnohjaaja ei ole suojattu ammattinimike, joten sitä käytetään monessa erilaisessa työssä ja työpaikassa tällä hetkellä.

Oma työnohjaajuuteni on työyhteisöjen, työpaikkojen, tiimien ja esimiesten tukemista oman työn rohkeaan tutkimiseen, arviointiin ja kehittämiseen. Työnohjauksessa koulutetun työnohjaajan avulla muun muassa pohditaan työtä ja työrooleihin liittyviä kysymyksiä sekä jäsennetään työhön liittyviä kokemuksia ja tunteita. Tässä kontekstissa työnohjauksella on työhyvinvointia tukeva ja vahvistava tehtävä.

Minä ja moni kollegamme käytämmekin titteliä: työnohjaaja (STOry). Tämä kertoo sen, että työnohjaaja on Suomen työnohjaajat ry:n jäsen. Suomen työnohjaajiin kuuluvalla työnohjaajalla tulee olla tietynpituinen ohjaajakoulutus takanaan. Lisäksi STOry-nimikettä käyttävät työnohjaajat ovat sitoutuneet noudattamaan työnohjaajien eettisiä periaatteita. Nämä kriteerit täyttäviä ohjaajia voit etsiä TÄÄLTÄ.

Hae työpaikkaa

Minä jätän nyt siis suosiolla hakematta tuohon edellä mainittuun työnohjaajan paikkaan. Mutta hae sinä, joka täytät ilmoituksen toimenkuva-, toiminta- ja koulutusvaatimukset! Paikkaa pitää hakea 22.10.2017 mennessä.

Koko työnhakuilmoituksen voit käydä katsomassa TÄÄLTÄ.

Pidän sinulle peukkuja! 😀

****

– Terhi
www.aikatra.com
@aikatranterhi

Työpaikan rikkinäinen puhelin

Työpaikalla kohistaan. Joku on taas tehnyt tai jättänyt tekemättä jotakin. Kukaan ei oikein tiedä mitä ja milloin, miten ja miksi, mutta lähes kaikki ovat sitä mieltä, että putkeen ei nyt mennyt ja paremminkin olisi voinut tehdä. Kaiken lisäksi joku kertoi, että joku muu on sanonut jollekin jotakin, jonka joku toinen taas on selkeästi ymmärtänyt väärin. Nyt kaikki ovat sitten hieman loukkaantuneita, koska näin tämä ei voi enää jatkua.

Monella työpaikalla saattaa olla vielä tänäkin päivänä käytössä se lapsuuden leikeistä tuttu ”rikkinäinen puhelin”. Eteenpäin laitettu tieto ja viesti on ollut kohdallaan, mutta saavutettuaan viimeisen leikkijän viesti on muuttunut jo aivan toiseksi. Se on muuttunut kuulopuheeksi, johon jokainen on lisännyt matkan varrella hieman omia sanojaan ja omaa tulkintaansa. Ja tuloksena on itse itseään hämmentävä muheva soppa.

Wiion viestintälait

Viestinnän professori Osmo A. Wiio kehitti aikoinaan joukon teesejä, joita kutsutaan Wiion laeiksi. Ne vaikuttavat hieman pessimistisiltä ja niissä on ripaus liioittelevaa sarkasmia, mutta varmasti jokainen tiedonkulun ongelmista työpaikalla puhiseva tunnistaa niissä jotakin tuttua:

  1. Viestintä yleensä epäonnistuu, paitsi sattumalta.
  2. Jos sanoma voidaan tulkita eri tavoin, niin se tulkitaan tavalla, josta on eniten vahinkoa.
  3. On olemassa aina joku, joka tietää sinua itseäsi paremmin, mitä olet sanomallasi tarkoittanut.
  4. Mitä enemmän viestitään, sitä huonommin viestintä onnistuu.
  5. Joukkoviestinnässä ei ole tärkeää se, miten asiat ovat, vaan miten ne näyttävät olevan.
  6. Uutisen tärkeys on kääntäen verrannollinen etäisyyden neliöön.
  7. Mitä tärkeämmästä tilanteesta on kysymys, sitä todennäköisimmin unohdat olennaisen asian, jonka muistit hetki sitten.

Voiko siis mikään viestintä tai tiedonkulku olla koskaan täydellistä tai edes tähyillä napakymppiä, kun professoristasoinenkin ihminen on pohtinut tällaisia? Heitetäänkö siis vaan tunkit kaivoon ja hanskat tiskiin ja annetaan koko homman olla? Kun ei se kerta kaikkiaan kuitenkaan onnistu!

Voiko viestintähäiriöitä vähentää?

Jokaisella työpaikalla on yleensä ihmisiä, jotka vastaavat työnsä puolesta tiedottamisesta ja viestinnästä. Mutta vastuu työpaikan tiedonkulusta on toki myös muilla työntekijöillä. Kolmen k-kirjaimen systeemillä saa jo aika hyvin rikkinäisen puhelimen korjattua tai ainakin kontaktihäiriöitä vähennettyä huomattavasti.

1. Kysy
Kysy rohkeasti työkavereiltasi ja esimieheltäsi jos et tiedä jotakin, jos olet epävarma jostakin tai kuulet epämääräisiä huhupuheita. Kysyvä ei yleensä tieltä eksy tässäkään asiassa. On turha jäädä miettimään outouksia tai vellomaan epävarmuudessa. Kysyminen ei ole typeryyttä vaan suurta viisautta. Ota myös itse vastuuta omasta tiedonsaannistasi äläkä tyydy toteamaan ”kukaan ei ole minulle kertonut”.

2. Kerro
Kun sinulla on tietoa, taitoa tai osaamista, kerro siitä rohkeasti ja jaa sitä muillekin. Älä panttaa niksejä ja vinkkejä, joiden avulla kaikki voisivat tehdä työtä sujuvammin. Kerro, kun huomaat työssä epäkohtia tai kehittämisen tarvetta, mutta älä levitä työpaikallasi huhuja ja juoruja tai pahansuopia juttuja työkavereistasi tai esimiehistäsi. Vastaa, kun sinulta kysytään, mutta ole myös oma-aloitteinen.

3. Keskustele
Ota osaa keskusteluihin työpaikan säännöistä ja ohjeistuksista, työtavoista ja käytänteistä. Vaikuta silloin, kun siihen on tilaisuus: ole paikalla sinulle kuuluvissa neuvotteluissa, palavereissa ja kokouksissa. Asioista on turha nurista jälkikäteen, jos ei ole ottanut osaa keskusteluun silloin, kun sen aika oli. Ole mukana omalta osaltasi kehittämässä hyvää ja positiivista keskustelua sekä vuoropuhelua työpaikallasi.

Aika usein isotkin jutut saadaan selvitettyä, kunhan yritämme vilpittömästi ymmärtää toisiamme oikein ja yritämme parhaalla mahdollisella tahdolla tulla myös itse oikein ymmärretyksi. Ja vaikka pahimmat tekniset virheet siitä työpaikan rikkinäisestä puhelimesta saataisiinkin korjattua, täytyy oppia hyväksymään myös se, että toisinaan linjoilla on ruuhkaa, yhteys katkeaa tai akku loppuu kesken. Silloin pitää vain soittaa sisukkaasti uudelleen, jotta saa asiansa hoidettua.


Kolumni on julkaistu 30.8.2017 Kollega.fi  -verkkolehden Coaching-blogissa.
Terhi Lavonen on työnohjaaja (STOry), kouluttaja, työyhteisö-intouttaja ja valmentaja. Lisätietoja Lavosesta löydät osoitteesta www.aikatra.com.

Yhteistyö oli vuoden 2016 kuuma juttu

On jälleen tilinpäätöksen aika. Vuosi 2016 on justiinsa jäämässä edellisten vuosien seuralaiseksi ja uutta vuotta kohti mennään jo nenä edellä. Kulunut vuosi on tuonut vastaani innostavia ja ihania ihmisiä ja tapahtumia, joista on hyvin helppoa olla iloinen ja kiitollinen. Toki pää on kolissut välillä kovastikin kaukalon reunoihin, mutta kolinoista on selvitty henkisillä jääpusseilla, ystävien kanssa keskustelulla, hyvillä yöunilla ja oppimispäiväkirjan kirjoittamisella. Työnohjaus- ja valmennuskuviot ovat olleet päätyöni, mutta kaikenlaista muutakin on vuoteen mahtunut. Tässä pieni pintaraapaisu.

YHTEISTYÖ2jpg.jpg

1. Yhteistyökuviot

Yhteistyötä ei mielestäni koskaan pidä tehdä vain yhteistyön vuoksi. Yhteistyön pitää olla innostavaa ja uutta luovaa, siitä pitää kummankin yhteistyöosapuolen saada jotakin –  jakaa omastaan ja ottaa vastaan toiselta. Se ei ole oman edun hinnalla millä hyvänsä tavoittelua, vaan myös yhteistyökumppanin edun miettimistä, MEIDÄN yhteisen etumme miettimistä. Juuri sellainen asenne tekee yhteistyöstä kauniin.

Tänä vuonna yhteistyö on ollut jotenkin erityisen kuuma juttu. Minulla on ollut ilo tehdä yhteistyötä monien uskomattomien, luotettavien kumppaneiden kanssa. Olemme kehittäneet uutta ja tehneet jotakin toisin. Olemme löytäneet yhteisen intohimon tai huomanneet juuri erilaisuutemme isoksi työskentelyvahvuudeksemme. Olemme huomanneet, että yhdessä olemme enemmän.

Onnistunut yhteistyö on aina ihan huippumatka, se on omatoimimatka, jossa mikään ei ole ”satavarmaa”, mutta kaikki on mahdollista. Ja se jos mikä on riemullista!

2. Työnohjauskonferenssi

Minut ja kollegani valittiin valtakunnalliseen Työnohjauskonferenssiin ohjaamaan työpajaa aiheesta ”Yrittäjän työnohjaus – mysteeristä mahdollisuudeksi”. Onni oli saada työpajaan ryhmä innokkaita osallistujia, jotka oikeasti laittoivat itsensä likoon. Palaute pajasta oli myös hyvää. Osallistujat saivat loppusyksystä työpajassa tuottamansa materiaalin sekä ohjaajien ottamat kuvat käyttöönsä, yhdessä sovitun mukaisesti. Ajattelen vieläkin tätä porukkaa sydän läikähdellen 😀

tyo%cc%88nohjauskonferenssi2016

3. Kolumnistina Kollega.fi –verkkolehdessä

Kolumnien kirjoittaminen Kollega.fi –verkkolehteen jatkui koko vuoden. Kesän jälkeen siirryin Vierailija-blogista Coaching-blogiin, jota kirjoitan nyt yhdessä toisen kolumnistin kanssa. Kolumnistisoiminen jatkuu näillä näkymin ainakin vielä tulevan vuoden kevään. Kirjoitin kolumneissani muun muassa myötätuntouupumuksesta, intuitiosta ja toisten aikaa varastavista kroonisista myöhästyjistä. Elämä on täynnänsä kirjoitusaiheita.

Coaching

******

Lopuksi kiitokset

Isot kiitokset kuluneesta vuodesta yhteistyökumppaneille, asiakkaille ja Hub Salolle –  kanssanne on ollut ilo toimia ja luoda uutta. Sydämelliset rutistukset perheelle, läheisille ja ystäville. Te olette mahdollistaneet kaiken tämän.

Erityiskiitokset kumarran vielä niille rohkeille yrittäjille, jotka lähtivät mukaan tämän vuoden joulukalenteriini. Kiitokset siis: Marjo, Heli, Sanna, Maria, Kari, Riitta, Ilkka ja Hanna. Työinnostusvinkkinne ja asenteenne kolahti!

Toivotan oikein Hyvää Uutta Vuotta 2017 ja uskoa ja rohkeaa luottamusta tulevaisuuteen. Samalla kuitenkin eläen ja nauttien juuri tästä hetkestä, juuri näiden tässä olevien ihmisten kanssa.

Iloa, intoa ja inspiraatiota,
-Terhi
@aikatranterhi

******

Lue vuoden 2016 suosituimmat blogitekstit:

Etsitkö työyhteisöllesi/ryhmällesi koulutusta tai valmennusta?
Kurkkaas ainakin nämä:

tyo%cc%88paikan-ilmanraikastimet

Työnilon omavastuuosuus – mitä se on?

Me ihmiset tuppaamme olemaan vähän sellaisia tyyppejä, että mielellämme menisimme ja muuttaisimme sitä toista ihmistä, sitä toista, joka tekee kummia juttuja. Käyttäytyy erikoisesti, tai toimittaa asioita väärällä tavalla. Saattaa omistaa jopa vääriä mielipiteitä. Aivan sama onko se toinen äiti, isä, veli, sisko, puoliso, työkaveri tai pomo. Aina niissä toisissa on jotain vikaa.

Jokaisen elämässä on kuitenkin vain yksi ihminen, jonka kanssa joutuu olemaan 24/7. Niitä muita ikäviä ihmisiä näkee huomattavasti harvemmin. Tämä 24/7 ihminen on sellainen, että siitä ei pääse eroon missään: ei ajatuksissa, ei töissä, ei vapaalla, ei nukkuessa, ei silmät kiinni, eimissäänkoskaanikinä. Siksi kannattaisikin keskittyä etupäässä 24/7 ihmisen muuttamiseen, tapakasvattamiseen ja asenteen muokkaamiseen. Huolimatta kaikesta rasittavuudestaan, juuri tälle ihmiselle ja hänen työnilolleen voimme tehdä jotakin, jos tahdomme.

Oman työnilon omavastuusosuuden pohtimisen ja rakentamisen voi aloittaa vaikkapa näistä palikoista:

1. Omat aloitteet

Uuden opiskelu ja haasteisiin tarttuminen, aina kun se on mahdollista, tekee elämästä jännittävämpää ja innostavampaa. Omat rakentavat mielipiteensä ja kehittämisehdotuksensa kannattaa ottaa esille kokouksissa ja tilanteissa, joissa asioista päätetään. Niin ja ääneen. Oven ulkopuolella tai pään sisällä puhiseminen ei muuta mitään.

2. Taittovirhehavainnointi

Omia toimintatapoja ja pinttyneitä uskomuksia kannattaa tarkastella kriittisesti. Kaikki ei ole oikeasti aina sitä, miltä itsestä näyttää. Monella meistä on henkinen taittovirhe okulaareissamme.

3. Ajatukselle aikaa

Ajatusaika ei tarkoita pysähtyneisyyttä tai laiskuutta. Vanha sanonta ”Hyvin suunniteltu, on puoliksi tehty”, pitää paikkansa. Suoraa päätä täysillä toheltamaan on monesti huonompi resepti, kuin se, että hetken miettii ja sitten vasta toteuttaa. Virheiden korjaamiseen menee yleensä enemmän aikaa kuin siihen hetkeen, joka käytetään pohdintaan. Ja virheitä korjatessa tulee yleensä kova hoppu.

4. Kierrätyskeskuksen johtajuus

Se mihin kiinnitämme huomiomme ja mitä vahvistamme, niin se senkus vaan lisääntyy. Jos jokainen sanottu lause on valittamista tai vanhojen epäonnistumisten kaivelua, ei ole ihme, että hetken päästä kaikilla on paha olla. Kumman kierrätyskeskuksen toimitusjohtaja haluat olla: hyvän vai pahan?

5. Kaverin loistottaminen

Hyvä yhteishenki meinaa työpaikalla paljon. Pois kateus, katkeruus ja kyttääminen. Kaveria ei saa latistaa, vähätellä tai nitistää. Kun nostaa kaveria ja antaa hänen loistaa, voi itsekin päästä valoon. Ja se on paljon parempi kuin käyttää aikansa pimeyden vaalimiseen. Silloin jokainen saa mahdollisuuden loistaa omalla ajallaan ja paikallaan.

6. Pääoman arvostaminen

Pääoma, hieno sana. Oma pää. Siitä kannattaa huolehtia, niin pomon kuin duunarinkin. Ja muistaa, että ihminen on aina tärkein pääoma. Joka paikassa.

******

Tyonilonjulistus2016

Työnilonjulistus 2016

 

Työnilon omavastuuosuuden pohtimiseen inspiroi Marja-Liisa Mankan Työnilonjulistus 2016 – Työrauhaa

Työonnellisuustestin voit tehdä täällä.

 

Kysely työnohjauksesta

Kirjekuva

VASTAUSAIKA PÄÄTTYNYT! Arvonta suoritetaan 15.11.2015 ja otan yhteyttä voittajaan henkilökohtaisesta.

KIITOKSET kaikille vastanneille! Terveisin, Terhi

Hei!

Olen kiitollinen, jos vastaisit näihin muutamaan työnohjausta koskevaan kysymykseen.

Tulen hyödyntämään vastauksia tekeillä olevassa opasvihkosessa, sekä toki omassa työskentelyssäni työnohjaajana.

Vastauksesi tulevat minulle nimettömänä, ellet erikseen anna yhteystietojasi. Vastausaika on 5.9.2015 – 31.10.2015.

LINKKI LOMAKKEESEEN POISTETTU.

Jos Sinulla on kysyttävää liittyen työnohjaukseen tai tähän lomakkeeseen, ota yhteyttä!
Kiitoksia jo ennakkoon vaivannäöstäsi!

Terveisin,
Terhi Lavonen
työnohjaaja (STOry)
http://www.aikatra.com
terhi@aikatra.com

Yrittäjän työnohjaus on sarja kehityskeskusteluita

Olit sitten minkäalan yrittäjä tahansa, oli sinulla pieni yksinyritys tai suurempi kompleksi johdettavanasi, vastaan tulee eittämättä tilanteita, joita olisi hyvä purkaa ja käydä lävitse jonkun luotettavan ja ulkopuolisen ihmisen kanssa. Työnohjaus on yrittäjälle tällöin kelpo väline ja koulutettu työnohjaaja kelpo kumppani. Tarvitaan paikka, aika ja tila,  jossa voi pohdiskella vapaasti mielessä pyöriviä yrittäjän elämän asioita. Hyviä ja huonoja, innostavia tai inhottavia. Kaikkia näitä kun yrittäjän elämään kuuluu.

Miksi yrittäjä tarvitsisi työnohjausta?

© Terhi Lavonen / Aikatra 2015

© Terhi Lavonen / Aikatra 2015

Yrittäjä ei aina halua kertoa vaikeuksistaan toiselle yrittäjälle tai jakaa ja pyöritellä uusia innostavia ideoitaan saman alan mahdollisen kilpailijan kanssa. Joskus mielessä pyörivät asiat saattavat olla myös sellaisia, että niillä ei halua vaivata puolisoa tai läheisiä, tai yrittäjä haluaa miettiä yrityksen ja sen toimintatapojen kehittämistä, omaa osaamistaan tai vaikkapa yrittäjäidentiteettiään puolueettoman ja vaitiolovelvollisen ihmisen kanssa.

Vaikka verkosto ja verkostoituminen toisten yrittäjien kanssa on hyvin tärkeä ja voimaannuttava asia, on hyvä myöntää myös se tosiasia, että kaikki omaan yrittäjyyteen liittyvät asiat eivät ole toisten yrittäjien kanssa jaettavissa.

Mitä on yrittäjän työnohjaus?

Kun puhutaan yrittäjän kohdalla työnohjauksesta tai kehityskeskustelusta, on olemassa joitakin eroja suhteessa palkansaajan vastaaviin toimintoihin.

Palkansaajan työnohjauksesta poiketen, yrittäjä pohtii paitsi yksilötilannettaan, myös samaan aikaan ehkä esimiehenä ja johtajana toimimistaan, työyhteisöasioitaan, organisaatiota ja sen missiota ja strategiaa, sekä kehittämistoimenpiteitä. Kehityskeskustelu taas perinteisesti on ollut esimiehen ja alaisen/työntekijän keskenään käymä luottamuksellinen työn arviointi- ja kehittämiskeskustelu ja sitä käytetään mm. johtamisen välineenä. Yrittäjän kehityskeskustelu taas on työnohjaajan ja yrittäjän välistä keskustelua keskittyen yrittäjän moninaisiin asioihin niin henkilö- kuin yritystasollakin.

Ajattelen, että yrittäjän työnohjaus on prosessi, joka sisältää sarjan kehityskeskusteluita. Aluksi kartoitetaan yrittäjän tilanne, toiveet ja ajatukset, ja sitten mietitään minkäpituista kehityskeskustelusarjaa ja minkälaisella tapaamisvälillä olisi juuri tässä tilanteessa järkevä toteuttaa.

Mitä asioita yrittäjän työnohjausprosessi voi pitää sisällään?

Aiheet kumpuavat aina yrittäjästä itsestään. Seuraavat asiat vaikuttavat kuitenkin olevan karkeasti ottaen tärkeitä aiheita ja fokuksia yrittäjän työnohjauksessa:

  • keskustelu, jäsentäminen, ”pallottelua” yrittämisestä
  • oma työskentelytapa, oma työtapa
  • ongelmat
  • luottamuksellisuuden tärkeys
  • yrittäjän jaksaminen ja työhyvinvointi
  • onnistumiset
  • muutostarpeet, muutospaineet
  • kehittäminen, ideat
  • tarkoitus, tavoitteet, toiminta
  • yrittäjäidentiteetti
  • sparraus, tsemppaaminen
  • caset, vuorovaikutuskysymykset

Yrittäjän ei koskaan kannata jäädä yksin! Vaikka yrittäjänä toimimisessa on paljon paljon hyviä puolia, joskus eteenpäin jaksaminen voi tuntua raskaalta. Turvaverkkoja, yhteistyökumppaneita ja puhumis- ja keskustelufoorumeita kannattaa etsiä ja hankkia aktiivisesti niin livenä kuin netissäkin.

Yrittäjän työnohjaus on yksi hyvä tapa pitää yllä omaa työhyvinvointia. Se on kuin kehityskeskusteluiden sarjalippu matkalla kohti yrittäjän työssäjaksamista.

Yrittäjä