Joulukalenterin luukku nro 2: Virtaa muualtakin kuin pistorasiasta

helituulenmaki

Ajatusvoimala Aikatran joulukalenterissa tapaamme tänä vuonna myös eri alojen yrittäjiä. Yrittäjät kertovat omasta työstään, työinnostuksestaan ja joulunvietostaan ja heittävät kehiin pienen joulutarjouksen. Tänään tapaamme Helin.

*****

Kuka

Olen Heli Tuulenmäki, osaamisen ammattilainen.

Timanttista työtä

Autan ihmisiä löytämään, kirkastamaan ja sanoittamaan oman osaamisensa – louhimaan oman osaamisensa timantit esiin. Timanttien louhimisen apuvälineinä käytän mm. vahvuusanalyysejä. Kun tietää missä on hyvä, mitä vahvuuksia omaa ja ryhtyy heti hyödyntämään niitä, voi yleensä paremmin ja voimaantuneemmin sekä työssä että muussa elämässä.

Mistä virtaa

Saan virtaa toisista ihmisistä. Innostumisista ja onnistumisista. Kun ihminen onnistuu, hän innostuu. Ja se on valtavan hienoa!

Hyvinvointi

Pitää yrittää elää tässä hetkessä ja ilahtua pikkuasioistakin. Kannattaa keskittyä siihen, mikä on hyvin ja tuntea siitä kiitollisuutta. Silloin syntyy positiivisuuden kierre, joka kannattelee helpommin eteenpäin.

Joulu

Jouluna tyhjennän päätäni ja ajatuksiani rauhoittumalla läheisten ja perheen kanssa. Silloin en mieti työasioita, olen vaan ja rentoudun.

Motto

Osaaminen ja sen tunnistaminen on onnistumista.

Terveiset maailmalle

Osatkaa ja voikaa hyvin! Rauhallista joulua.

*****

Helin joulutarjouksen löydät TÄÄLTÄ , sekä joulukalenterin toisesta luukusta.
Lisää Helistä ja osaamisen ammattilaisuudesta voit lukea osoitteesta www.competencedesign.fi

heli5

Joulukalenterin luukku nro 1: Kauneus löytyy hyvästä mielestä

marjo

Ajatusvoimala Aikatran joulukalenterissa tapaamme tänä vuonna myös eri alojen yrittäjiä. Yrittäjät kertovat omasta työstään, työinnostuksestaan ja joulunvietostaan ja heittävät kehiin pienen joulutarjouksen. Tänään tapaamme Marjon.

*****

Kuka

Olen Marjo Tallqvist, sky-kosmetologi

Kauneuden ammattilainen

Autan ihmisiä löytämään ja näkemään oman kauneutensa ja voimaan paremmin. Teen liikkeessäni kasvohoitoja, vartalohoitoja, lymfahoitoja, jalkahoitoja ja meikkauksia.

Työinnostus

Koen, että tämä on minun juttuni, aivan juuri minun oma alani. Olen palveluammatissa, jossa mahdollistan asiakkailleni arjen keskellä hetken levähdyksen, oman ajan ja hyvän mielen. Koskaan minua ei harmita tulla töihin! Työinnostukseni tulee hyväntuulisista, iloisista ja tyytyväisistä asiakkaista. Siitä, että saan ja voin olla avuksi.

Hyvinvointi

Innostavan työn lisäksi pitää olla myös vapaa-aikaa. Silloin pitää tehdä jotain ihan muuta. Metsälenkit koiran kanssa ja aika ystävien ja läheisten kanssa ovat ihan parasta. Kun ymmärtää elämän haurauden, oppii näkemään jokaisen hetken arvon.

Joulu

Jouluna pidän putiikin kiinni ja vietän aikaa perheeni kanssa. Nautin täysin kellottomasta ajasta ja rennoista vapaapäivistä. Sitten kun arki koittaa, tulen jälleen hyvällä mielellä töihin.

Motto

Kaikki ihmiset ovat kauneuden, hyvinvoinnin ja hyvän mielen arvoisia.

Terveiset maailmalle

Ottakaa omaa aikaa ja pitäkää huolta itsestänne! Kaunista joulua kaikille.

*****

Marjon joulutarjouksen löydät TÄÄLTÄ, joulukalenterin ensimmäisestä luukusta.
Lisää Marjosta ja kauneuden ammattilaisuudesta voit lukea osoitteesta http://www.metime.fi

metime3

Tervetuloa!

Joulukalenteri

christmas-1553483_1920

Aikatran Ajatusvoimalan joulukalenterin ensimmäinen luukku aukeaa huomenna!

Tänä vuonna luukkujen takaa löytyy kaiken muun lisäksi myös eri alojen yrittäjiä. Yrittäjät kertovat työstään, työinnostuksestaan ja joulunvietostaan ja heittävät kehiin pienen joulutarjouksen. Kalenteri löytyy TÄÄLTÄ.

Tule mukaan! 

-Terhi

Metsä kesyttää mielen

blogin-etusivu-2

Pienenä tyttönä istuin kannonnokassa eväsleipiäni mutustellen ja itkin kadonnutta peikkometsää. Ennen niin tiheä ja naavaisen satumainen kuusimetsä oli mennyttä. Leikit oli leikitty ja peikot muuttaneet muualle. Silloin se tuntui lohduttoman lopulliselta tuholta. Tänä päivänä samalla alueella humisee uusi uljas metsä ja vaikuttaa siltä, että peikotkin ovat alkaneet palata perhekunta kerrallaan takaisin. Ei se ollutkaan kaiken loppu, vaan uuden tarinan alku.

Metsä on ollut aina minulle tärkeä paikka. Siellä kävely on rentouttavaa, raikastavaa ja levollisuutta lisäävää. Paha mieli kaikkoaa, hartiat laskeutuvat ja aistit tarkentuvat. Pimeässä metsässä on turvallisempaa kävellä kuin kaupungin pimeillä kaduilla ja luonnossa kaikella tuntuu olevan tarkoituksensa. Metsässä oma pienuus tulee vapauttavan liki: minun ei tarvitse osata kaikkea, ymmärtää kaikkea tai hallita kaikkea. Voin vaan olla.

Metsä näkyy puilta

Lapsuuden peikkometsä tuli jälleen mieleeni, kun tänä kesänä tutussa metsässä oli tehty harvennushakkuita. Koko tienoo näytti erilaiselta ja vanhojen marja- ja sienipaikkojen löytäminen ei ollutkaan enää aivan helppo rasti. Vaikka jotain oli muuttunut, jotain keskeistä oli pysynyt kuitenkin samana: hiljaisuus, tuoksut ja luonnon kauneus.

Katsoessani siinä ympärilleni, vanha sanonta ”ei näe metsää puilta”, alkoi elää ajatuksissani aivan erilaista elämää kuin aiemmin. Maaston muodot, kalliot, sammalet ja jäkälät, ojat, purot ja pohjakasvillisuus tulivat kaikki nyt harvennuksen jälkeen paremmin esille. Oli enemmän valoa, tilaa, ilmavuutta. Jäljelle jääneet puut tuntuivat suoristaneen puisen vartensa ja aluskasvillisuus säihkyi kirkkaana kaikissa vihreän sävyissä valojen ja varjojen leikin keskellä. Aivan kuin kaikki olisi hahmottunut selkeämmin, paremmin, kokonaisemmin.

Luonnossa, niin kuin kaikkialla muuallakin, tyhjällä tilalla on ajan kuluessa tapana täyttyä. Siksi tyhjää tilaa pitää aika ajoin järjestää elämäänkin. Silloin on mahdollisuus keskittyä olennaiseen ja itselle tärkeään, nähdä kokonaisuus ja antaa uudelle kasvulle mahdollisuus. Nähdä metsä puilta.

1-puhelin-a%cc%88a%cc%88netto%cc%88ma%cc%88lle-1

Työpaikan ilmanraikastimet

blogin-etusivu-1

@PekkaKirvesmies twiittasi tässä taannoin oheisen viestin, joka sai minut jatkojalostamaan työpaikan ilmanraikastamisen perussäännöstöä ja -sanastoa.

na%cc%88ytto%cc%88kuva-2016-10-01-kello-12-53-16

Työpaikan perussanastoa

Monestihan kyse on kaikessa yksinkertaisuudessaan  kohteliaisuudesta ja hyvistä käytöstavoista. Niillä pääsee jo aika pitkälle, niin hyvän työpaikan fiilingin ylläpidossa, konfliktien ennaltaehkäisyssä kuin mahdollisesti jo syntyneiden ongelmien käsittelyssäkin.

Eli. Työpaikan seitsemän ilmanraikastinta, olkaapa hyvät! Ja HUOM: Ilmanraikastimia on tarkoitus käyttää hyväntahtoisesti elehtien ja positiivistä äänensävyä harjoittaen.

1. Huomenta/päivää/moikka!

Mikään ei ole sen mukavampaa kun morjenstelu. Työpaikan ilmapiiriin voi vaikuttaa paljon sillä, että tervehtii työkavereita töihin tullessaan. Ja tietty vastaa sitten toisten tervehdyksiin. Se ei paljon vie aikaa, mutta voi paljon saada aikaan.

” Tervehtiminen ei paljon vie aikaa, mutta voi paljon saada aikaan.”

2. Mitä kuuluu?

Joskus voi kysyä kuulumisia ihan kevyestikin, vähän niin kuin amerikkalaiseen tyyliin. Vastaajan ei tarvitse vuodattaa koko elämäntarinaansa eikä kysyjän sitä edes odottaa. Muutaman virkkeen vaihtaminen vaikka yleisistä fiilingeistä saa monesti ihmiset paremmalle tuulelle. Vaikka työkavereiden kanssa ei ylimpiä ystävyksiä tarvitse ollakaan, joskus voi olla ihan kiva ohimennen kyseistä että mikä on meininki, kaikki ok?

3. Ole hyvä.

Annetaan, ojennetaan, tarjotaan. Pieniä osoituksia huomaavaisuudesta: oven avaaminen, kahvilassa kupin ojentaminen, kynän lainaaminen, ja kohtelias ”ole hyvä”. On muuten hieno sanayhdistelmä: annetaan toisen olla hyvä, annetaan toisen olla stara ja nostatetaan kaveria kohteliaisuudella.

 4. Kiitos.

Pieni, mutta tuikitärkeä toisen ihmisen huomioiva sana. Kiitoksen viljely kannattaa aina. Kiitos ei vie mitään sanojaltaan, eikä se kulu käytössä. Se on uusiutuva luonnonvara, jota kannattaa myös kierrättää.

”Kiitoksen viljely ja kierrättäminen kannattaa aina.”

 5. Anteeksi.

Kukaan ei ole täydellinen tai virheetön. Mokia sattuu, sammakoita lipsahtaa suusta ja ajatusvirheitä pompsahtelee. Vain mitään tekemätön ei tee virheitä. Ja sitten kun se kauhea erhe on tapahtunut, se pitää korjata parhaalla mahdollisella tavalla, pyytää osallisilta anteeksi ja ottaa opiksi seuraavaa kertaa varten. Sitten taas rohkeasti selkä suorana kohti uusia ja erilaisia epäonnistumisia.

6. Voinko auttaa?

Ihana kysymys! Työkaveri on tukena, apuna, yhteistyössä kanssani. Minä kysyn sitten seuraavaksi. Kysymme itseasiassa vuoronperään. Ilman sarvia ja hampaita. Kilpaillen siitä, kumpi saa nyt tällä kertaa jeesata toista. Ei siksi, että kysyjä olisi parempi ja haluaisi sen osoittaa, vaan siksi, että soudamme samassa veneessä ja tarvitsemme toisiamme. Ja meillä on yhteinen päämäärä: mahdollisimman hyvin tehty työ. Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta.

” Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta.”

7. Näkemisiin!

Kun työpäivä on pulkassa, taas morjenstellaan. Kiitetään yhteisestä työrupeamasta, klousataan kulunut päivä. Samalla luodaan jatkuvuuden silta jo seuraavaan yhteiseen työpäivään.

tyo%cc%88paikan-ilmanraikastimet

 

Hevosilta oppia tiimityöskentelyyn

blogin-etusivu

Kesälomallakin työ tulee joskus ajatuksiin. Varsinkin kun löytää yllättävistä paikoista ja konteksteista asioita, joita voi soveltaa työelämään.

Istuin lomareissulla puiston penkillä ja luin kirjaa. Vähän väliä ohitseni kopotteli turisteja kuskaavia hevoskärryjä. Kauniita, uljaita hevosia, upeasti pukeutuneita ohjastajia ja iloisesti kyydissä istuvia turisteja. Kun käänsin katseeni takaisin kirjaani, erilaiset rytmit alkoivat takoa päässäni. Muistin edesmenneen musiikinopettajani sanat: ”kuuntele, kaikkialla on rytmiä ja musiikkia”.

Yksi tunti, kuusi erilaista tiimiä

Tulin myöhemmin illalla uudelleen istumaan samalle penkille. Tällä kertaa minulla oli mukanani kynä ja vihko. Tunnin aikana ohitseni kirmasi kuusi hevoskärrytiimiä ohjastajineen ja kyytiläisineen. Suljin silmäni, kuuntelin, ja kirjoitin heti rytmit paperille mieleeni tulevin ”sanoin”:

Tiimi 1: ”rittara-rittara-rittara-rittara”
Tiimi 2: ”tattat-tattat-tattat-pakapaka”
Tiimi 3: ”tippatappa-tippatappa-tippatappa”
Tiimi 4: ”rattattatta-ratatatatatta-rattattatta”
Tiimi 5: ”tattattatta-tattattatta-tattattatta”
Tiimi 6: ”rattari-rattattara-rattari-rattattara”

Todella mielenkiintoista! Kaikilla kuudella hevostiimillä oli aivan erilainen työn tekemisen rytmi, erilainen tempo. Ne kuulostivat kaikki aivan erilaisilta. Silti ne tekivät samaa työtä, toimivat yhdessä ja pyrkivät samaan lopputulokseen. Näyttivät upeilta, saivat asiakkaat hymyilemään ja ohjastajansa ylpeäksi.

”Minäminäminä”-asenne johtaa kaaokseen

Hevosista en tiedä juuri yhtikäs mitään. Voisin kuitenkin kuvitella, että koko kärryhommasta ei tulisi mitään, jos ne repisivät eri suuntiin ja pitäisivät itsepintaisesti kiinni vain omasta rytmistään ja omasta tavastaan askeltaa. Paikat menisivät rikki ja tulisi isoja vammoja. Asiakkaat sinkoilisivat mikä minnekin ja satuttaisivat itsensä. Olisivat vihaisia, vaatisivat rahojaan takaisin, itkisivät, huutaisivat ja kiukuttelisivat. Työn lopputulos ei vastaisi lähellekään siitä annettua lupausta. Kaikilla olisi vain paha mieli.

Ohjastaja toimi selkeästi hevostiimin esimiehenä: määräsi suunnan ja vauhdin, piti homman koossa ja ohjaimet käsissään. Suitsi riittävästi, mutta ei liikaa. Piti huolen, että töissä oltiin oikealla tavalla koristautuneena, edustavan näköisinä, puhtailla ja toimivilla työvälineillä varustettuina. Tarvittaessa antoi tiukkaakin palautetta ja kehotti lempeän tiukasti ryhtiliikkeeseen.

Hevosten rytmikästä yhteistyöskentelyä katsoessani ja kuunnellessani tajusin taas, kuinka tärkeää tiimityöskentelyssä on unohtaa se pelkkä ”minäminäminä” –asenne ja pyrkiä sensijaan löytämään konsensus. Yhteinen tapa, tyyli ja rytmi tehdä työ siten, että lopputulos on tavoitteiden mukainen. Luopua hiven omastaan ja antaa tilaa toisellekin.

Kyllä se yhteinen rytmi meiltä ihmisiltäkin löytyy, kun sitä hyväntahtoisen aktiivisesti etsitään.

Löytyyhän se hevosiltakin.Hevonen

**********************

– Terhi

http://www.aikatra.com
@aikatranterhi